| |
| Nebula-luokan tähtituhoaja | |
|---|---|
| Tuotannolliset tiedot | |
| Valmistaja |
Republic Engineering Corporation[1] |
| Tuotantolinja | |
| Malli |
Nebula-luokan tähtituhoaja |
| Luokka |
|
| Hinta |
168 528 000 krediittiä[1] |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus |
1040 metriä[1] |
| Hyperajo | |
| Navigaatiojärjestelmät |
Navigaagiotietokone varustettu[1] |
| Aseistus |
|
| Täydennykset | |
| Miehistö | |
| Min. miehistö |
2265[1] |
| Matkustajat |
1600 sotilasta[1] |
| Lastitilat |
15000 metritonnia[1] |
| Kulutustarvikkeita |
6 kuukaudeksi[1] |
| Käyttötiedot | |
| Rooli(t) | |
| Aikakausi | |
| Liittoutuma | |
Nebula-luokan tähtituhoaja, joka tunnettiin myös nimityksellä Defender-luokan tähtituhoaja, oli Uuden tasavallan Uuden luokan modernisaatioprojektin kaikkein suurin ja voimakkain sota-alus.[1]
Ominaisuudet[]
Vaikka Nebula oli vain 1040 metriä pitkä (65% kokonaisen Imperial I-luokan tähtituhoajan kokoinen), se taisteli tasaväkisesti keisarillisen Imperial II-luokan tähtituhoajan kanssa.[1]
Nebula luokka suunniteltiin olemaan kyvykäs kukistamaan kaikki vihollisen tähtituhoajamallit, kaksi raskasta risteilijää tai kokonaisen linjallisen pienempiä Imperiumin tukialuksia.[1] Se oli kehitelty kestämään jopa joitakin pienemmistä supertähtituhoajatyypeistä.[4]
Nebula-luokan tähtituhoajat avaruudessa.
Uuden luokan harjoituksen jälkeen (jossa käytettiin samaa runkoa moniin säädöksiin) Nebula-luokan tähtituhoajat jakoivat perusrunkonsa kehittelyn Endurance-luokan laivastokantoaluksen kanssa.[1]
Kokonaisen Nebula-luokan tähtituhoajan aseistukseen sisältyi 40 raskasta turbolaserkanuunaa, 40 turbolaserkanuunaa, 20 ionikanuunaa, kahdeksan vetosädeprojektoria sekä kahdeksan hyökkäystärähdysohjustuubaa, joista kukin oli varustettu 30 ohjuksella.[1]
Tulisi huomata että, Republic-luokan tähtituhoajaan nähden erittäin ylivoimaisen tulivoiman mainostamisesta huolimatta näillä kahdella aluksella oli hyvin samanlaiset aseistukset: eroavaisuuksiin kuuluivat Nebulan kahdeksan tärähdysohjusheitintä sekä Republicin kaksi ylimääräistä vetosädettä. Voimageneraattori sekä tykkien malli oli todennäköisimmin kyllin erilainen tehdäkseen Nebula-luokasta paremman kuin Republic-luokka.[1]
Nämä tähtituhoajat kantoivat jopa kuuttakymmentä tähtihävittäjää ja sukkulaa, tavallisesti mukaanlukien kokonainen kolmen hävittäjälentueen vahvuinen siipi, plus tukialukset. Taisteluun lähetettyihin hävittäjiin kuuluivat lyhyen etäisyyden K-siipisiä pommittajia sekä puolustustähtihävittäjiä kuten myös hyperajomoottorilla varustetut E-siipiset, A-siipiset tai parannellut X-siipiset.[1]
Nebula-luokan tähtituhoajat oli varustettu Luokan 1 hyperajomoottorilla ja ne kuljettivat 1600 sotilasta kukin ja kylliksi eloonjäämistarvikkeita kuudelle kuukaudelle riippuen säädöksistä.[1]
Historia[]
"DSD" tai "taskutähtituhoaja" oli alunperin osa Defender kehittelyprojektia joka tuotettiin pian Endorin taistelun jälkeen, astui palvelukseen aikanaan, miltei vuosikymmentä myöhemmin,[1] mutta jopa yuuzhan vongien sodan aikana se edusti uutta tehokasta ja modernimpaa tähtituhoajamallia.[4]
Aluksi rakennettiin vain pieni määrä Nebula-luokan tähtituhoojia, joista vuonna 17 ABY oli palveluksessa kymmenen ja jälkeenpäin niitä laukaistiin käyttöön yksi per vuosi joten vajaat kaksikymmentä täydensivät Uuden tasavallan joukkoja yuuzhan vongien massiivisessa invaasiossa.[1]
Kun yuuzhan vongien aloittivat invaasion, Uuden tasavallan harvat Nebula-luokan alukset pidettiin lähellä Keskusmaailmoja reservissä. Huolimatta tästä Nebulat onnistuivat hienosti ekstragalaktisten valloittajien orgaanisia aluksia vastaan käydyissä kamppailuissa.[4]
Esiintymiset[]
- Specter of the Past (Ainoastaan maininta)
Lähteet[]
- Cracken's Threat Dossier
- Starships of the Galaxy (2001)
- The Essential Chronology
- The New Essential Chronology
Starships of the Galaxy art gallery Wizards.comilla (artikkeli)- Starships of the Galaxy (2007)
