Yuuzhan vong oli ekstragalaktisten yuuzhan vongien puhuma kieli. Se oli hyvin raspinen kieli, ja galaktisen peruskielen käyttäjät erehtyivät usein sen äänteiden olevan yskähdyksiä ja murinoita. Harva yuuzhan vong oppi puhumaan peruskieltä (jota he pitivät melkoisen "loksahtelevana") tai muitakaan galaksin kieliä ja suosivat tizowyrmien käyttämistä kääntäjinä.
Yleisin sanajärjestys yuuzhan vongissa oli verbi-objekti-subjekti, jossa adverbit ja adjektiivit tulivat heidän muokkaamansa puheen jälkeen.
Monikot
Yuuzhan vongin substantiivin monikkomuoto muodostetaan lisäämällä perään -'o; Yun (jumala), Yun'o (jumalat)
Genetiivirakenne
Yuuzhan vongin yksikölliset genetiivit muodostetaan usein kiinnittämällä esineen käyttäjäänsä; Yun'tchilat (jumalan tahto). Monikkogenetiiveihin kuului lopetus -tu; nom'o-tu tchilat (vihollisten tahto). Joissakin substantiiveissa ei kuitenkaan voi olla genetiivimerkkiä ja niin merkki yhdistettiin hallittuun esineeseen käyttäen -te liitettä esineiden "t" kirjainloppuihin ja -tu liitettä esineisiin, jotka loppuivat muilla kirjaimilla; tchilatte Yun-Yuuzhan (Yun-Yuuzhanin tahto) tai canbin-tu ro'ik (vihollisen linnoitus). Oli olemassa myös keskinäinen etuliite Al', jota käytettiin nimissä ja titteleissä; Al'Shimrra (Shimrran). Huomaa että genetiivipronomineissä ei ole erikoismuotoa, mutta niihin kuuluu aina genetiivisuffiksi; Tiu-tu (minun).
Verbi olla
Yuuzhan vongissa oli kaksi sanaa verbille olla: "Pryozz" ja "Sos". Pryozzia käytettiin ensimmäisessä ja toisessa aikamuodossa (karkea käännös olisi "olen"), kun taas Sosia käytettiin kolmannessa aikamuodossa (joka vastasi jokseenkin sanaan "on"); kuitenkin, kuten mando'assa verbi olla jätetään usein pois, joten "nuoret ovat vihollisia" voitaisiin sanoa "Yenagh'o sos nom'o" tai "Yenagh'o nom'o" (subjektit edeltävät sanaa olla).
Artikkelit
Yuuzhan vongissa ei ole säännöllisiä artikkeleita, joten substantiivin indefiniitti ja definiittimuodot tulivat kontekstistä. On kuitenkin olemassa painokas definiittiartikkeli tur, jota käytettiin vain korostamiseen. On olemassa myös harvoin käytetty "yksiköllinen" korostusartikkeli sen (ainoa), jota käytettiin kohteen ainutlaatuisuuden korostamiseen.
Tunnetut fraasit
Ai' tanna Shimrra khotte Yun'o! ("Kauan eläköön Shimrra, jumalten rakastama") Tämä viittaa korkeimpaan yliherraShimrraan ja oli yleisesti huudahdus.
Belek tiu. ("Komenna minua." Tätä käytettiin yleensä kun läsnä oli korkeamman aseman tai vallan pitäjä tai edustaja; lausetta korostettiin laittamalla kumpikin nyrkki vastakkaisille olkapäille (us-hrok), ja tällä tarkoitettiin sekä anteeksipyyntönä että puheen jatkamisen luvan kysymistä) - Tu Shoolb käytti tätä fraasia usein prefektiDa'Garan läheisyydessä.
Bos sos si? ("Mikä tuo on?")
brenzlit ("arka," käytettiin loukkauksena; viittaa näemmä olentoon)
bruk tukken nom canbin-tu. ("heikentäkää vihollisen linnakkeen liitoksia.")
Bruk tukken Vong pratte, al'tanna brenzlit tchurokk! ("Tehkää yuuzhan vongista heikko, katsokaa arkaa, eläkööt he kauan!")
do-ro'ik vong pratte! ("Ja tuska vihollisillemme." Soturikastin taisteluhuuto. Sitä käytettiin vapauttamaan heidän päätunteensa suuren taistelun aikaan.)
Täytyy huomata että seuraava sektio sisälsi sanoja, jotka johtuivat yllä sijaitsevista fraaseista ja eivät ole välttämättä sadan prosentin tarkkoja joka tapauksessa.
Huomaa että yuuzhan vongissa ei ole suruun tai anteeksiantavaisuuteeseen viittaavia sanoja, koska nämä termit olivat yuuzhan vongien ehdottoman kuuliaisuuden ja uhrautuvaisuuden kulttuurissa tuntemattomia.
Substantiivit
Bar - "lihatoukka"
Dau - "suu"
Do - "Suru"
Harla - "naamioitu," "kujeilija"
Kanabar - "työläinen"
Kane - "lanta"
Khattazz - "avatar," "edustaja"
Khot - "rakastettu"
Nom - "vihollinen" (henkilön tai valtion)
Q'aah - "viha"
Ro'ik - "vihollinen" (idean)
Tchilat - "tahto," "suunnitelma"
Tukken - "sarana" (liitokselle ei löydy monikkoa yuuzhan vongissa, sillä heidän ovensa ovat orgaanisia ja kiinnitetty seiniin)
Tu'q - "pehmeä osuma"
Txiin - "rakkaus"
Viccae - "vihan ylpeys"
Vong - "lapsi"
Yammka - "surmaaja"
Yenagh - "nuoriso"
Yorik - "koralli"
Yun - "jumala"
Yuuzhan - "luoja"
Zhaelor - "totuus"
Zhaetor-zhae - "kunnia"
Verbit
Belek - "komentaa!" (imperatiivi, vartalo on ehkä bele)
Bruk - "heikentää!" (imperatiivi, vartalo on ehkä bru)
Dag - "omistamaa"
Duwin - "vapauttaa"
Guvvuk - "liiku!" (imperatiivi, vartalo on ehkä guvvu)
Tchurokk - "katso!" (imperatiivi, vartalo on ehkä tchurok)
Tsii - "aiheuttaa"
Adjektiivit ja adverbit
Brenzlit - "arka"
Pronominit
Doa - "nämä"
Eia - "he/heitä/heille"
Hu - "se" (epävarma)
Ne - "hän" (naisesta)
Nikk - "Minä"
Prat - "Meitä" (epävarma)
Si - "tuo"
Tiu - "minä/minua"
Tiz - "häntä/hänet/häneltä/hänelle"
Prepositiot
Sor - "-vastaan"
Muita sanoja
Bos - "mitä?"
Dwi - "kyllä" myöntäisenä vastauksena
Puul - "ei"
Qe'u - "hei, sinä siellä!"
Remaga - "missä?"
Sen - "ainoa" (kohteiden ainutlaatuisuuden ilmaisuun)
Tur - "the" (korostus)
Idiomit
Tässä kielessä tavallisesti "rauhaksi" käännetty sana tarkoitti kirjaimellisesti "tahtomista ja oikeaa esitystä valloitetusta valloitettuun".
bruk tukken, joka tarkoitti kirjaimellisesti "rakennetta heikentämään," tarkoitti yksinkertaisesti "tehdä heikoksi" sotilaallisessa ja taloudellisessa mielessä.
Yuuzhan vongissa sanat nom ja ro'ik ilmenevät tarkoittavan "vihollista". Nom näemmä viittaa kansan tai valtion vihollista (kuten Uusi tasavalta oli imperiumin vihollinen), kun taas Ro'ik viittaa ajatuksen viholliseen tai vastustajaan (kuten jedit ovat sithit).
